Sisältövaroitus: Hämmästyttäviä tapoja nähdä maailma, eli siitä kuinka budhalaisuudessa ja protestanttikristillisissä herätysliikkeissä kaikki pelastetaan kaikelta pahalta tuomalla Jumalan valtakunta maan päälle ja siitä kuinka kristittyjen pelastusoppi näkyy uutisten suurimman ja mahtavimman vauhkoajan ja hämmentäjän, Trumpin, toiminnassa. Miksi heidän maailmanloppunsa saattaa toteutua ja kuinka hallituilla maailmanlopuilla estetään maailmanloppu. Sivumennen kerrotaan Jeesuksen toisen tulemisen ajankohta ja paikka. Oletko valmis?
”Olen sanonut ympäristönsuojelijoille, että mikäli he kuvittelevat, että ihmiskunta tuhoaa planeettaa heidän tulee vain odottaa ja nähdä mitä Jeesus tulee sille tekemään… Tämän maan ei ollut koskaan tarkoitus olla pysyvä planeetta – se ei ole ikuinen. Meidän ei tarvitse olla huolissaan siitä … koska Jumala tulee luomaan uuden taivaan ja uuden maan.” – pastori John MacArthur
Maailmanloppujen aikoina ihmisten pelot ja halut korostuvat. Kaikkien tulee tehdä niin tai näin tai kuolemme kaikki tai sivilisaatio tuhoutuu, mutta toisaalta juuri niin ei saa tehdä, koska muuten talous sakkaa, työpaikat, urat, talot, autot ja omaisuus tuhoutuvat ja kuolemme kaikki ilman vanhuspalveluita paskat housuissa. Mikä pelastaisi meidät tuholta?! Uhka nähdään kaikkialla ja toiminta kumpuaa tarpeesta pelastua ja estää uhkaava tuho, kuolema. Ihmisen sitten löytäessä henkilökohtaisen pelastuksen hänellä on suuri kiusaus kutsua sitä totuudeksi. Tämä yksi totuus pelastaa sitten kaikki kunhan muut vain tajuaisivat sen. Kunhan kaikki vain toimisivat kuin hän.
Alkaa ankara selittäminen ja käännytystyö, jotta hän voisi omnipotenttina sankarina pelastaa kaikki uhkaavalta tuholta. Pelastusopit liitetään usein perinteisiin uskonnollisiin koulukuntiin, mutta opeilla on lisäksi, tai pääasiassa, lukemattomia uususkonnonmuotoja. Niissä pelastusoppia kutsutaan ratkaisuiksi kuten: rajojen sulkeminen, itsepuolustuslajit, dieetit, aseistautuminen, yhä ankarampi talouskuri, tulevaisuuden uusi teknologia, vegaaniruoka, isänmaallisuus, uusiutuva energia, ydinvoima, -ismi se tai tämä, liikunta, työnvälttely, mindfulness, raha jne. Käsittelen tässä tekstissä kahta henkistä polkua: budhismia ja kristillisyyttä, niiden pelastautumisohjeita, ja sitä mistä tämä pelastautumisen tarve kumpuaa ja miksi se johtaa harhaan.
Budhalaisuuden pelastus
Budhalaisuuden jalo kahdeksanosainen polku kuvaa oikeanlaista, siis valaistumista edesauttavaa, elämää materiaalisessa maailmassa. Polun elämänohjeet voidaan jakaa ajatuksia, puhetta ja tekoja koskeviin neuvoihin. Ihmisyksilön sisällä olevalle budhaluonnon siemenelle luodaan valaistumisen mahdollistavat olosuhteet sovittamalla ajatukset, puhe ja teot vastaamaan toisiaan.
Näiden neuvojen toteutusjärjestys vaihtelee riippuen budhismin suuntauksesta. Tuleeko ensin noudattaa oikeaa puhetta ja käytöstä saavuttaakseen puhtaat ajatukset, vai tulisiko pyrkiä meditoiden puhdistamaan mieltä, jolloin tästä seuraa luonnollisesti oikea puhe ja käytös? Alkuperäinen ajatus oli ilmeisesti muiden viisausperinteiden mukainen. Kaikkea edeltää ajatus jota seuraa sana ja edelleen teko. Tämän ajatuksen mukaisesti budhismin opit ovat itsestään selvät ihmisen saavutettua Prajnan, eli Tiedon, tai korkeamman oivalluksen todellisuuden todellisesta luonteesta. Kärsimys loppuu ihmisen löytäessä sisältään Mokshan eli Nirvanan. Toinen, myös toimivaksi todettu, esoteerisnen lähestymistapa hyödyntää oikeaa käytöstä työkaluna saavuttaa Tieto ja oivallus, kutsutaan tätä lähestymistapaa vaikka ”fake it till you make it”-koulukunnaksi, on hyödyntää uskoa väliaikaisena työkaluna muuttaa todellisuutta Tahdon mukaiseksi. Mieli luo todellisuuden uskonsa mukaiseksi ja saavuttaa siten kokemusperäisen Tiedon.
Näistä kolmesta oikean käytöksen neuvoryhmästä: ajatus, puhe ja teot, on edelleen johdettavissa budhalaisuuden kolme jalokiveä joihin Budhan polkua seuraavat tukeutuvat. Kolme tukea ja turvapaikkaa tarjoavat jalokivet ovat: Budha, Dharma ja Sangha, eli usko/luottamus valaistumiseen (ajatus), Budhan opetukset (puhe) ja uskovien yhteisö (konkreettiset teot materiaalisella tasolla). Ajatuksena on siis laajentaa yksilöä koskeva sisäinen valaistuminen materiaaliseen maailmaan. Valaista koko maailma luomalla yhä laajenevia valaistuneiden yhteisöjä ja tuoda Nirvana maan päälle. Ajatus on johdonmukainen, kaunis – ja johtaa käännytystyöhön. Käännytys on merkittävä ero budhalaisuuden ja sen kantaäidin hinduismin välillä, joka ei ole perinteisesti organisoitunut mitenkään. Hindut vain ovat. Sama ero käännyttämisen tarpeessa löytyy muuten kristillisyyden ja sen kantaäidin juutalaisuuden välillä.
Kristillinen pelastus
Katolinen ja ortodoksinen kirkko teoretisoivat keskiajalla ihmisen pelastumisesta ja pääsystä taivaaseen. Kirkkojen oppineet kehittivät varhaiseen mystiseen kristinuskoon, vanhempiin mm. Aleksandriassa tallenettuihin viisausoppeihin ja myöhäisempään kabbalaan perustuvaa pelastusoppia, jonka avulla puhdistua ihmisen langenneesta tilasta. Pelastusoppi toimisi kristittyjen budhismin kahdeksanosaista polkua vastaavana karttana maasta taivaaseen kohti Jumalaa. Tuloksena oli paljolti pseudo-dionysoslaisuuteen perustuva enkelihierarkia, joka luokitteli enkelit hierarkisille tasoille Jumalasta alas ihmiseen ja eläimiin. Juuri tämän enkelihierarkian huipulla, pilven reunalla, heiluttaa se kaikkien mieliin iskostunut partasuinen jumalarkkityyppi.
Oppineiden kehittämä maailmanjärjestys toimi ihmisille jumalan antamana maailman hierarkiana jonka alaisuudessa raataa. Hallitsijoille se toimi oman, nyt jumalallisen, vallan oikeutuksena. Mystikoille ja hermeetikoille se rakensi pohjaa kartalle tai tikapuille, joiden avulla kiivetä kohti jumaluutta, henkilökohtaista valaistumista, Jeesuksen mallin mukaisesti, kuin elävä Jeesus tai tämän kaksonen, Tuomas. Enkelihierarkiaa karttana käyttäen ihmisen tuli puhdistautua synneistä sisäistämällä ja kutsumalla esiin yhä pyhempiä ja voimakkaampia enkeleitä ja kohota näin taivaaseen.
Hierarkiaa voi verrata kabbalan elämänpuuhun ja hinduismin chakroihin, jotka nousevat maan juuresta ylös lopulta takaisin alkuperäiseen ykseyteen sulautuen. Valaistumisen jumaluuteen voi mieltää luomisnäytelmänä takaperin toteutettuna, eli yksilön hallittuna kuolemana ykseyteen. Loppu on siis alussa. Tuomaksen evankeliumissa Jeesus vastaa lopunaikojen aikataulusta kyselijöille saman suuntaisesti: ”oletteko jo löytäneet alun, kun etsitte loppua?” ja ”Se mitä odotatte on jo tullut, mutta ette tunnista sitä.” ja, että ”Ihmisyyden lapsi [jumalallinen valo/ Chesed/ henki…] on sisällänne. Seuratkaa häntä!” Kristinuskon ehkä tunnetuin asian suoraan ilmaiseva vihje apokalypsin jälkeisen jumalan valtakunnan toisen tulemisen sijainnista on sisäistä valoa ja loistavaa Tipharethia mukaillen: ”Jumalan valtakunta on teidän keskellänne”.
Ruusuristiläiset, vapaamuurarit, Golden dawn, Crowley ja monet muut seurasivat myöhemmin kristillisten mystikkojen, hermeetikkojen ja alkemistien kehittämää sisäistä muutosprosessia omissa esoteerisissa harjoituksissaan, joilla pyrittiin saavuttamaan henkilökohtainen sisäinen valaistuminen.
Mystisessä kristinuskossa syntiinlankeamisesta vapautuminen ja Jumalan valtakuntaan palaaminen on siis mahdollista henkilökohtaisella tasolla. Tämä oli kuitenkin äärimmäisen vaarallista, koska kirkko katsoo sen syntiseksi harhaopiksi ja se on siksi ankarasti kielletty, kuten kaikki kirkko-organisaation valtaa nakertava henkinen harjoitus. Enkelihierarkiaa täytyikin muokata jotta se sopisi kirkolle. Ajatus henkilökohtaisesta, sisäisestä, henkisestä valaistumisesta muutettiin budhalaisuuden tavoin koko maailman valaisemiseksi. Oppipohjana toimi alkukristittyjen maailmanlopunprofetia: Ilmestyskirja. Kirkon oli varmasti helpompi myydä Paaville ja Henri VIII:lle koko maailman käännyttäminen oman, Jumalalta saadun, kuninkaallisen vallan alle, kuin tavallisten ihmisten voimaannuttaminen ja tukeminen tiellä valaistumiseen ja oman Tahdon toteuttamiseen. Kirkko tarjosi enkelihierarkialla hallitsijoille ihmisten hierarkisen hallinnan oikeutuksen ja valtaa, jota vastaan hallitsija tarjosi kirkolle poliittista, maallista valtaa.
Enkelihierarkian kehittämisen aikaan 1500-luvulla elettiin vahvasti lopun aikoja. Katolisen kirkon monopoli maailmankuvasta luhistui Lutherin teesien synnyttäessä katoliseen kirkkoon tyytymättömille ihmisille toisen maailmankuvan: protestantismin. Kirkon pirstoutuminen jatkui yhä useampaan ja useampaan erilaiseen maailmankuvaan ja oppiin. Ihmiset kykenivät kirjapainotaidon myötä lukemaan itse raamattua, eikä pappien välittäjätoiminto ihmisen ja Jumaluuden välillä ollut enää tarpeen. Pian myös maakeskeisyys, ja monet muut totuudet joiden varaan maailma rakentui, osoittautuivat tieteen kehityksen kautta valheiksi. Totuus paljastui, apokalypsi! Tämä kaikki oli raamattunsa lukeneille liian tuttua.
Kuten budhalaisilla, myös ensimmäisten vuosisatojen alkukristityillä oli ajatus Jumalan valtakunnan ilmentymisestä konkreettisesti maan päällä. Jeesusta messiaana pitäneet ensimmäisten vuosisatojen juutalaiset odottivat armageddonia, jossa Jehovan joukot pyyhkisivät pois jumalan opeista hairahtaneet syntiset. Silloista maailmanloppua1 (Jeesuksen tuomiota ja toisen temppelin hävitystä) kuvaavan Ilmestyskirjan ensimmäisellä vuosisadalla kirjoittanut juutalaismystikko Patmoksen Johannes hyökkää tekstissään juuri Paavalin käännytystyötä, ei-juutalaisia pakanakristittyjä ja Rooman valtakuntaa vastaan ja kutsuu ei-juutalaisia kritittyjä Saatanan synagogaksi. Vain kristityiksi kääntyneet Palestiinaan palanneet juutalaiset laskettaisiin hänen näkynsä mukaan armageddonilta pelastuviin 144 000 sieluun.
Ilmestyskirja, lupaa Jeesuksen paluun maan päälle ja pyhän sodan, jossa Jeesus joukkoineen tuhoaa Antikristuksen maailmanhallinnon ja sen syntiset joukot. Jumalan valitut palaavat syntisistä puhdistettuun maanpäälliseen Eedeniin, Uuteen Jerusalemiin Jumalan luo. Jeesuksen toista tulemista [parousia2] edeltää: 1) Uuden Jerusalemin perustaminen juutalaisten palatessa Palestiinaan ja kääntyessä kristityiksi, 2) Saatanan maailmanhallinnon ja kuninkaiden kuninkaan nousu 3) Anti-kristuksen syntymä ja 4) koettelemusten aika Jumalan kaataessa seitsemän raivoa Saatanan seuraajien niskaan, ja joka huipentuu armageddonin taisteluun, jossa Saatanan joukot lyödään ja Jeesus aloittaa tuhat vuotisen valtakunnan. Kristilliset kiistelevät keskenään yhä siitä tapahtuuko Jeesuksen paluu ennen suuria koettelemuksia, niiden aikana, vai vasta lopunajan puhdistavan tulen jälkeen.
Kuten mainittu 1500-luvulla enteitä oli kaikkialla. Lopunajat olivat käsillä. Jumalan valtakunta oli palaamassa maan päälle. Kirkon rooli paljastui Lutherin opit omaksuneille protestanteille nurin niskoin kääntyneenä. Katolinen kirkko olikin se punaisen paholainen, peto, joka piti ihmisiä tietämättömyyden vallassa ja hallinnassaan puhdasoppisia uskonvainoilla tappaen. Katolinen kirkko oli paholaisen hallinto ja Saatanan synagoga. Paavia Luther nimitti Ilmestyskirjan Antikristukseksi. Katolisuudesta puhdistuneet uudelleen kastetut, protestanttiset, maailmanlopun milleniaalisaarnaajat ryhtyivät levittämään katolisuuden vastaista maailmanlopun oppia. Jumalan suunnittelema Jeesuksen paluu oli toteutumassa ja koko maailma vapauttuisi pian pahasta. Ihmissielut tuli pelastaa ja kääntää protestanteiksi tai he palaisivat ikuisesti helvetin tulessa. Jeesus tulee, oletko valmis?
Kalvinistit ryhtyivät levittämään katolisen paholaisen kontrollista vapauttavaa oppia uudella paavista vapaalla mantereella, land of the free. Protestantit, kuningas Henry VIII:n alaisuudessa, ja katoliset, Paavin alaisuudessa, kilpailivat Pohjois-Amerikassa mielten kolonialisoinnista. Ehkä fundamentalistisin näistä lopunajan milleniaalikulteista oli oppisuuntaus, joka hylkäsi katolisen kirkon lisäksi myös Englannin protestanttikirkon ja tukeutui kirkkojen näkökulmasta harhaoppisesti vain vanhan testamentin juutalaisiin oppeihin. Puritaanit muuttivat Uuden Englannin Plymouthiin uudeksi valituksi kansaksi. Historia muistaa heidät parhaiten Yhdysvaltojen noitavainojen toteuttajina ja Salemin noitaoikeudenkäynneistä. Reformaation aikaisissa uskonpuhdistuksissa Suomenniemeltä tuhottiin viimeisetkin merkit muinaisista maailmoista ja jumalista.
Vanhoillisprotestantit
Protestanttien mustavalkoinen, ihmisten syntisyyttä korostava, vanhan testamentin rankaisevaa Jumalaa ihaileva ja ihmisten synnit puhdistavia lopunaikoja, armageddonia ja Jeesuksen toista tulemista toivova protestanttisevankelistinen herätysusko levisi Pohjois-Amerikassa huipentuen 1800-luvulla John Darbyn tempautumisoppiin. 144 000 puhdasuskoista tempautuisi taivaaseen ennen maailmanlopun taistelua. Taivaaseen hyväksyttyihin oikeaoppisiin laskettiin vain toista tulemista, eli maailmanloppua edistävät sielut. Tämä maailmanloppua aktiivisesti edistävä oppi oli uusi keksintö. Ihmisen tuli nyt toimia aktiivisesti Jumalan suunnitelman toteuttajana ja juuri nyt suunnitelmiin kuului maailman tuhoaminen Ilmestyskirjan enteiden mukaisesti.
Modernisoituneista protestanttikirkoista Rileyn johdolla 1900-luvun alussa eronneet evankelistiset baptisti- ja dispensationalistikirkot luokitellaan fundamentalistikritillisyyden muodoiksi juuri niiden maailmanlopun ja toisen tulemisen odottamisen vuoksi. Suomenniemellä fundamentalistikristityiksi luokiteltaneen ainakin vanhoilliskristilliset lestadiolaisuus, helluntalaisuus, Patmos-säätiö, TV7 ja Joosua-missio.
Evankelistojen maailmanlopun enteet vain kiihtyivät 1900-luvulla: maailmansodat ja atomipommi, jota Truman kutsui Jumalan lahjaksi. Koska jumalallista maailmanloppua ei saanut estää vaan edistää, nähtiin Hitlerkin Jumalan työkaluna pakottaa juutalaiset takaisin Palestiinaan. Kolmas valtakunta oli vain esimakua niistä rangaistuksista, joita vääräuskoiset tulisivat kokemaan. Jumalan tarkoituksena oli saarnaajien mukaan kannustaa juutalaisia Israelin heimoja tunnustamaan syntisyytensä, katumaan ja kääntymään kristityiksi.
Toisen maailmansodan jälkeen prostestanttiset voittajavaltiot perustivat Israelin valtion, jotta Israelin heimot voisivat palata suunnitelman mukaisesti Palestiinaan. Juutalaisille ei kerrottu, että palaamisen lisäksi olisi Ilmestyskirjan suunnitelman mukaisesti toivottavaa, että he kääntyisivät kristinuskoon. Kuulostaa aika kaukaa haetulta väittää, että Israel perustettiin Ilmestyskirjana tunnetun 1900 vuotta vanhan profetian takia. Kolmasosa yhdysvaltalaisista ja puolet evankelistilaisista kuitenkin uskoo Israelin valtion olevan merkki Ilmestyskirjan lopun ajoista ja siten enteilevän Jeesuksen paluuta ja pahan tappiota. Usko tarkoittaa, että asia on heille totta. Israelin valtio on heille todiste lähellä olevasta maailmanlopusta.
Mustavalkoinen hyvään ja pahaan jaotteleva, kiivas usko Jeesuksen paluuseen maailmanlopun kautta tarjoaa ihmisille tärkeän historiallisen roolin Jumalan soturina sekä sielun pelastuksen ja Jumalan suosion maailmanlopun koittaessa. Toisaalta mikäli et usko kirkon julistamia tosiasioita, Jumala rankaisee sieluasi ikuisella kärsimyksellä.
Maailmanlopun fundamentalistinen kristinusko on merkittävä poliittinen voima Yhdysvalloissa vaikuttaen vahvasti maailman politiikkaan. Neljäsosa eli yli 80 miljoonaa yhdysvaltalaista uskoo Jeesuksen konkreettiseen toiseen tulemiseen. Kuten 1500-luvulla, niin myös tänään kirkko tarjoaa hallitsijoille hierarkisen hallinnan oikeutuksen ja valtaa, jota vastaan hallitsija tarjoaa kirkolle poliittista maallista valtaa. Poliitikoille apokalyptinen evankelistakristillisyys tarjoaa Jumalan valittuna olon, Jumalan suosion ja pelastuksen lisäksi uskovaisten äänet ja kirkkojen tuen. Kirkot saavat poliittisen tuen vastineeksi poliittista valtaa kuten oikeuden rahoittaa yhä voimakkaammin poliittisia kampanjoita ja verovapauden, jonka suomin varoin käydä henkistä sotaansa Saatanan joukkoja vastaan. Seksuaalinen vapautuminen, ehkäisypilleri, avioerot, viihde ja yhteiskuntien tasa-arvoistuminen nähtiin 1900-luvulla[kin] evankelistojen maailmassa paholaisen työnä.
Reagan uskoi 70-luvun alussa ennen presidenttiyttään Neuvostoliiton, omien sanojensa mukaan Gogin eli Jumalan kansan vihollisen, tuhoutuvan ydinsodassa. Neuvostoliitto ei tukenut Reaganin mielestä Israelia. Reaganin totesi kaikkien osasten olevan nyt valmiina Kristuksen toista tulemista varten. George Bush Jr. näki Irakin ja Iranin Israelia uhkaavina Gogina ja Magogina, jotka tuli tuhota Kristuksen paluun vihollisina. Oli käynnissä loputon hyvän ja pahan taistelu, jossa jokaisen tuli valita puolensa tai tulisi kärsimään koko Yhdysvaltojen armeijan Jumalalta saamien voimien edessä.
”Jumalalta saatu tehtävä johdattaa minua. Jumala sanoi minulle, ’George mene ja taistele näitä terroristeja vastaan Afganistanissa’. Ja menin. Sitte Jumala sanoi minulle ’George, mene ja lopeta tyrannia Irakissa’. Ja menin.”
Herra Bush jatkoi: ”Ja nyt, taas, tunnen Jumalan sanojen tulevan minuun, ’mene hankkimaan palestiinalaisille heidän valtionsa ja israelilaisille heidän turvallisuutensa ja hanki Lähi-Itään rauha. Ja Jumalan nimeen, niin aion tehdä.” – George W. Bush, 2003.
Evankelistakirkkojen viimeaikaisiin taisteluvoittoihin kuuluu mm. naisten oikeuksien kaventaminen historian tiukimmilla aborttilaeilla ja Israelin ehdottoman tukemisen jatkuminen. Trump siirsi ensitöikseen suurlähetystönsä Tel Avivista pyhään kaupunkiin Jerusalemiin. Tähän tukeen Israelille voi laskea myös Iranin arkkivihollisen, Saudi-Arabian tukeminen sen lahdatessa siviilejä Jemenissä. Trump irtautui ydinasesopimuksesta Iranin kanssa ilman järki syitä, ”se oli huono”. Vaikka Trump tukee kaikin keinoin Israelia, hän kutsuu juutalaisia samaanaikaan epäluotettaviksi. Tämä johtuu siitä, että juutalaiset ovat vanhoillisprotestanttien mukaan vääräuskoisia syntisiä toisinkuin uusi valittu kansa eli evankelistakristityt ja palestiinaan palaavat kristityiksi kääntyneet juutalaiset.
Trump
Trumpin toimintaa on mielenkiintoista tarkastella tällaisesta henkisen maailmansodan näkökulmasta. Trump on edustuksellisessa demokratiassa valittu ihmisten edustaja. Uskovatko häntä äänestäneet ihmiset Trumpin olevan Jumalan keino tuottaa tuhoa ja pelkoa vääräuskoisten keskuudessa, jotta nämä kääntyisivät kristityiksi?
Evankelistat pitävät Donaldia uutena kuningas Cyruksena, joka muinoin pelasti juutalaiset Persiasta ja mahdollisti paluun palestiinaan. Evakelistoille Trump on Jumalan valittu ja kaaoskandidaatti. Jumalan uskotaan puuttuneen peliin vuoden 2016 vaaleissa valiten Trumpin puhdistamaan amerikkalaiset synnistä ja rangaistakseen väärintekijöitä. Evankelistasaarnaajat näkivät Trumpin keinona päästä valtaan ja tukivat tätä koko tämän skandaalinkäryisen kampanjan ajan. Mikään ei saa evankelistoja hylkäämään Jumalan valittua.
Entä uskooko Trump itse tekevänsä moraalisesti oikein, toteuttavansa Jumalan tehtävää maailmalopun edistämiseksi ja Jumalan valtakunnan tulemiseksi maan päälle? Trump kutsuu itseään Jumalan valituksi ja Israelin uudeksi kuninkaaksi, Kristukseksi, joka toteuttaa Jumalan armageddonin. Trump on lisäksi ympäröinyt itsensä fundamentalisteilla. Varapresidentti Mike Pence on ehkä valkoisen talon historian fundamentalistisin kristillinen zionisti. Evankelistakristillinen ulkoministeri Pompeo taas sanoo saavansa työnsä motivaation raamatusta, jota hän pitää totena. Pompeon mukaan käynnissä on hyvän ja pahan loputon taistelu aina puhdasuskoisten taivaaseen tempautumiseen saakka. Ehkä Trumpin toiminnan syyt ovatkin siis näitä henkisiä totuuksia, joita ei voi kumota maallisella järkeilyllä, Saatanan houkutuksella jolla se Perkele yrittää horjuttaa Jumalan tieltä.
Valtavirran niin kutsutussa rationaalisessa arkitodellisuudessa tämä kaikki vaikuttaa hullulta ja on vaikea uskoa, että poliitikot todella ajattelisivat ja uskoisivat näin. Toisaalta valtavirran todellisuus tuhoaa koko elonkehää ja omaa lajiaan, koska tuhoava toiminta on valtavirran todellisuudessaan ainoa järkevä tapa toimia, eikä muutakaan voi. Öljyllä toimivan talouden on pakko kasvaa muuten tulee tuho. Kysy vaikka äänestämältäsi poliitikolta. Häiriintynyttä? Tämä valtatodellisuuden hulluus on paraikaa apokalyptisesti paljastumassa ihmisille.
Vanhoilliskristittyjen todellisuudessa Trumpin toimet ovat rationaalisia. Ilmastonmuutos ja ympäristön tuhoutuminen ovat Jumalan työkaluja havahduttaa langenneet takaisin uskoon ja vastaavasti ympäristönsuojelu ja maallisen elämän jatkuvuuden eteen työskentely on Saatanan työtä.
”Tämä planeetta, sen ihmiskunta Raamatun eli Jumalan sanan mukaan tuhoutuu, koska Jumalan pelastussuunnitelma ihmiskunnassa torjutaan. Tämä torjunta ei johdu ilmastosta, vaan synneissä eläminen on rakkaampaa kuin hyvä ja raitis Jumalan tarjoama elämä.
… huuto ihmiskunnan puolesta kohdistuisi Jumalaan, että hän antaisi armossaan meille uudistavat herättävät pelastavat siunauksensa. Jeesus saapuisi ja saisimme uuden taivaan ja uuden maan ilmastoa myöten tietenkin.” – Erkki Turunen, Ilkka-lehden mielipidepalsta
Henkistä maailmanlopun taistelukertomusta pohtiessa Trumpin voi nähdä ainakin kahdessa vastakkaisessa roolissa ja vastakohdillahan on tapana muistuttaa toisiaan. Todellisuuksista riippuen hän voi olla joko Jumalan sankari tai Antikristus. Trump on Saatanan maailmanhallituksien roolin saaneita YK:ta, EU:ta, Venäjää ja Kiinaa, sekä epäuskoisia, Israelia uhkaavia terroristeja vastaan taisteleva Jumalan joukkojen johtaja, joka tekee tilaa Jumalan puhdistavalle ilmastotuholle. Tai ehkä Trump on todellisuuden murtamisen työkalu, kaaoskandidaatti. Eikö juuri; ”mitä tarvitsee tapahtua ennenkuin ihmiset havahtuvat” ole maailmantilasta huolestuneiden joukossa yleinen lausahdus? Tai ehkä Trump on jumalankuvaa, tasa-arvoa ja elämää tuhoava loputtomasti lisää maallista syntiä himoava Antikristus, jota vastaan tulee taistella kuin Jumalan valittu, jotta hyvä voittaisi.
Tai ehkä Trump on vain kristittyjä hyväksi käyttävä kapitalistisen yhteiskunnan kasvattama rationaalinen toimija, joka kykenee vahvalla ja tasapainoisella psyykellään vastustamaan karismaattisten julistajasaarnaajien ylistystä, loitsuja ja henkien riivaamaksi tuloa ja saavuttamaan länsimaisen yhteiskunnan pelastuksen: rahaa, valtaa ja pussies to grab.
Oli niin tai näin, Trump tarvitsee äärioikeistolaisten vanhoilliskristittyjen äänet pysyäkseen maailman suurimpana ja mahtavimpana johtajana. 80% evankelista kristityistä äänesti häntä viime vaaleissa ja he ovat hänelle ainoa varma jäljellä oleva äänestysjoukko. Onko Donald valmis edistämään kristillistä maailmanloppua vain maallisen pelastumisensa eli vallan ja rahan takia, vai uskooko hän valtansa lisäksi pelastavansa myös sielunsa ja valkoiset amerikkalaiset kristityt?
Brasilian, sademetsiä liekein tuhoava, presidentti Bolsonaro on muuten myös maailmanloppua odottava helluntalaisevankelista. “Minua kutsuttiin ennen kapteeni Moottorisahaksi. Nyt olen [Rooman / Babylonin huoran polttanut] Nero, joka sytyttää Amatsonin tuleen. Mutta nythän on queimada [puhdistavan tulen aika].”
Käännytys
Kristittyjen versio Jumalan valtakunnan toisesta tulemisesta on budhalaisten valaistuneiden yksilöiden yhteisöön, sanghaan, verrattuna kuin häiriintynyt ydintuhoahdettu hirviö. Kummankin lähtökohtana on kuitenkin sama halu pelastaa mahdollisimman moni kanssaihminen oman pyhän totuuden avulla sitä levittäen ja sieluja parempaan oppiin käännyttäen. Kaikille valtavirrasta poikkeavaa maailmankatsomusta eläville tarve tällaiselle omalle yhteisölle on luonnollinen ja helposti ymmärrettävä. Yhteisössä on turvallista olla ja jakaa yhteinen kaunis oikea totuus. Yhteisö puolustaa jäseniään ja luo yksilölle tunteen, että ei ole ihan hullu. Yhteisöttömät, yksinäiset valonkantajat leimataan usein vakavin seurauksin hulluiksi, vääräuskoisiksi ja muiksi toiseuksiksi. Ja ne toiset ovat aina se uhka ja kaiken pahan alku ja juuri.
Tuo tarve käännyttää, halu pelastua, saada Jumalan suosio, usko ainoaan oikeaan totuuteen ja kuvitelma materiaalisesta valaistumisesta kertoo juuri valaistumisen ja tuon julistetun totuuden puutteesta. He eivät tiedä mitä tekevät. Polkua ei ole käyty loppuun. Saarnaajat pelkäävät, syyttävät, uhkailevat, haluavat ja odottavat. He julistavat olevansa tietyn uskoisia luoden keinotekoisia toiseuden ja identiteetin harhoja. Omat demoninsa ympärillään näkevät ainoan totuuden julistajat tunnistaa usein lipun heiluttelusta.
Kristittyjen kirkoilla on pitkä historia hallitsijoiden tukijoina ja nationalismin kannattajina. Islamin ja kristillisyyden nimissä rakennetaan yhtä fundamentalistisia, oikeanlaiseen elämään perustuvia valtioita. Tänä päivänä myös hindulaisuus ja budhalaisuus on valjastettu nationalismin vetäjiksi. Luontainen tarve jakaa maailmankuva toisten kanssa valjastetaankin, ellei aina niin ainakin usein, toiseuksiin kohdistetun vihan työkaluksi. Yhteisö luo nimittäin automaattisesti nuo toiset, ei-yhteisöön kuuluvat, joihin heijastetaan kaikki omat ongelmat. Yhteisöön kuulumattomat toiset ovat se uhkaava Saatanan synagoga. Identiteettien harhat luodaan juuri eroilla suhteessa toisiin ja tätä identiteettiä hyödyksi käyttäen ihmisille luodaan ohjeet kuinka ryhmässä kuuluu toimia jotta saa hyväksyntää, eikä tule hyljätyksi. Alkuperäiset neuvot henkilökohtaisen henkisen valaistumisen löytämiseksi muuttuvat yhteisön jäseniä kontrolloiviksi laeiksi, joiden mukaan hylätään tai halataan.
Ihminen kokee sen minkä mieli uskoo. Mieli luo todellisuuden ja ihmisillä on tapana toteuttaa pahimmat pelkonsa elämällä ne tosiksi. Ihmisten käännyttäminen oman totuuden kannattajiksi tarkoittaa toisten todellisuuksien tuhoamista. Ihmiset menettävät aiemman kokemuksensa todellisuudesta. Käännyttäjän todellisuus kasvaa tuhoamalla maailmoita, jotta ihmiset säästyisivät käännyttäjän pelkäämältä kärsimykseltä hänen todeksi uskomassaan maailmassa. Mutta koska kaikki ja ei mikään on totta ja ”hullua” johtaa tällainen yhden todellisuuden monokulttuuri vaarallisen suureen harhaan todellisuudesta. Maapallon laajuisen jatkuvasti kasvavan ja kuolemaansa loputtomasti välttelevän maailmankuvan, todellisuuden, loppu leviää henkilökohtaisen mielentason pelosta materiaaliselle tasolle todeksi eletyksi todellisuudeksi eläväisille tuhoisin voimin. Ihmiset toteuttavat pelkonsa materiaalisessa maailmassa itse. Pelätty maailmanloppu, kuolema eletään todeksi ja nyt yhden maapallonlaajuisen maailmankuvan mukaisena.
Toisin kuin käännyttäjät, tietäjät tietävät, että ei ole mitään syytä pelätä. He tuntevat erheiden inhimmilliset syyt ja tuntevat siksi vain syvää rakkautta ja myötätuntoa syyttelyn sijaan. He eivät edes keksi mitä voisivat haluta ja ovat jo perillä, kuten kaikki muutkin sitä vielä ymmärtämättä. ”Se mitä odotatte on jo tullut.” Kaikki on yhtä mutta sitä ei vain tunnisteta. Tuo ykseys löytyy alusta, Ketheriin tiivistyneestä kaikkeudesta ja ikuisuudesta, joka paljastuu apokalyptisesti vanhan maailman lopun hetkellä. Kaikki on yksi suuri yhteisö, joka ilmenee lukemattomina erilaisuuksina ja moninaisuuksina joilla yksi itseään tutkii ja hauskuuttaa. Kairologiset tietäjät eivät heiluta lippua tämän tai tuon todellisuuden puolesta, koska tietävät, että ne ovat kaikki mielen keksimiä ja siten vain väliaikaisia heijastumia. ”Maapallo kuolee tai maapallo ei kuole. Sivilisaatio tuhoutuu tai sivilisaatio ei tuhoudu.” Maailmanloppuja tulee ja aioneita menee.
Todellisuuksiin ei kannata tarrautua vaan vain huomioida ilmentymiä kevyesti, ihmetellä, ihailla ja auttaa kanssahämmästelijöitä pakottamatta ja kiinni pitämättä. Olla vain ja toteuttaa Tahtoaan kaiken syleilevänä ja syleilevässä kuolemattomassa Rakkaudessa. Yhdistellä rakkaudella Tahdon mukaisesti erilaisia maailmoita luoden aina uusia ihmeellisiä todellisuuksia joilla on uudet tahdot ja taas uudet liitot loputtomana ihmeellisten todellisuuksien kaaoksena.
Mielten ja uskojen moninaisuus luo ja ylläpitää maailmojen runsautta ja monimuotoisuutta suojellen elämää lukemattomin kuolemin yhdeltä ainoalta pelolta. Mitä moninaisempi todellisuuksien ja maailmankuvien joukko on, sitä enemmän on erilaisia maailmoita joista nauttia ja joita kaunistaa. Sitä enemmän on todellisuuksia, jotka voivat sulautua toisiinsa luodakseen taas uusia maailmoita. Ja mitä enemmän todellisuuksia on sitä pienempiä maailmanloppuja tapahtuu asioiden mennessä niissä vikaan tai tullessa kiertonsa päätökseen eli uusien aikojen alkuun. Voiko maailma edes loppua, jos maailmankuva ei tunne kuolemaa saati sen pelkoa?
Artikkeli on julkaistu Lempo soi – zinen neljännessä numerossa. Lue koko lehti.
Lisälukemista:
- Jason Louv: John Dee and the Empire of Angels
- Elaine Pagels: Beyond Belief: The Secret Gospel of Thomas
- Lempo soi -zinen kolmas numero antaa askelmerkkejä ja työkaluja uusille aluille. Niiden löytämiseksi tulee ensin nähdä nykyiset tarinat ja niiden vastakohdat. Opi lisää.
1 Myös hindulasuudessai tunnetaan pahaenteinen maailmanloppu jolloin Kali yuga (lopunaika) kiertyy syklisesti takaisin alkuun kultaiseksi ajaksi, Krita yugaksi. Hindukosmologian mukaan elämme Brahmamme 28. maha yugaa 51. Brahmavuoden ensimmäisen Brahmapäivän, eli Varaha kalpan seitsemättä mantavantaraa. Maha yugassamme olemme noin Kali yugan puolivälissä. Kali yugan lopunajat kestävät laskujen mukaan vielä 426000 vuotta. Eli hetki vielä – kuulemma.
2 Parousia on kronologisen ajan taustalla oleva alati läsnä oleva mahdollisuuksien ikkuna ja kairos-momentti, ho nym kairos, nykyhetken aika, apokalypsin mahdollisuus, messiaaninen aika, joka on alati läsnä profetian ilmoittamisesta [tässä Jeesuksen ylösnousemisesta] Jumalan valtakunnan toiseen tulemiseen eli eschatoniin, apokalypsiin, maailmanloppuun ja ikuisuuden alkuun saakka. Jumalan merkkejä tulkitsevat henkilöt [tässä apostolit] elävät kahden eri ajan ja aionin välissä, eivät profetiaa edeltävässä kronologisessa, homogeenisessa arkiajassa, eivätkä profetian ilmoittamassa maailmanlopun eschatonissa ja parousian tilassa. Kairos on kronoksen sisällä sen jatkuvan tasaisen etenemisen rikkova tapahtuma, hetki johon on tartuttu. Kairologinen ajan kokeminen edellyttää ajan heterogeenisyyden ymmärtämistä. Kaikki hetket eivät ole samanlaisia toisiaan seuraavia hetkiä ja siten kellolla mitattavia ja janalle asetettavia. Aika ei ole tasapaksu jatkuvana etenevä jana tai jatkuva kasvu ja kehitys, vaan kokoelma alkujen ja loppujen välistä elämistä. Välillä aika lentää ja välillä mataa kunnes se taas loppuu ja alkaa uusi aika. Kairologista aikaa voi verrata Heideggerin primordiaaliseen hetkeen, jossa elämää eletään suhteessa tulevaan loppuun. Elämää kairologisesti tulkitsevat ymmärtävät, että parousia tulee yllättäen ja osaavat elää elämäänsä hyväksyen sen epävarmuuden, että elämästä ei selviä hengissä. Jokainen hetki on uusi, ihmeellinen mahdollisuus, täysi potentiaali, Tarot-pakan Narri, joka eletään suhteessa sen tulevaan loppuun. Maailmanlopussa aika tiivistyy takaisin toiseksi aioniksi, ikuisuudeksi, takaisin alkuun. Unien ja näkyjen tulkitsijoiden elämä on tämän ja tuon ilman välissä ja kaiken mielen merkkejä tulkitsevat ovat kuin maailmojen välisellä aidalla ratsastajia. Lisää aiheesta: Delahaye, E. 2016. About chronos and kairos. On Agamben’s interpretation of pauline temporality through heidegger.
Lempo soikoon! 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.